Kreikan talouskriisin pyörteissä

Kreikan talouskriisiä on puitu ja analysoitu laajalti myös kaukaisessa Suomessa, lukeutuuhan se muiden EU-maiden tavoin maksumiehiin. Euroopan komission, Euroopan keskuspankin (EKP) ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) muodostama ”troikka” laatii harva se viikko uusia vaatimuksia, joilla Kreikan väärään suuntaan laukkaava valuuttahevonen saataisiin pysähtymään, kenties jopa kääntymään oikeaan suuntaan. Troikan päätökset kuitenkin tehdään eräänlaisessa tyhjiössä, eli kaukana itse niiden kohteesta. Se tuo mukanaan mitä erilaisimpia ongelmia, sillä edes Kreikan hallitus ei näytä ymmärtävän, mitä sen omille kansalaisille on tapahtunut ja tapahtuu. Talouskriisin johdosta maan päättäjät ovat kuitenkin pakotettuja viimeinkin tarttumaan edes osaan lieveilmiöistä ankaralla kädellä, sen sijaan että vain kääntäisivät katseensa muualle.

Talouskriisin negatiiviset vaikutukset

Jokainen kreikkalainen, tai maassa pysyvästi elävä, osaa kertoa uskomattomalta tuntuvia tosiasioita talouskriisin myötä omassa elämässään tapahtuneista muutoksista. Lukuisat palkanleikkaukset ovat johtaneet yleiseen maksukyvyn laskuun. Kreikan palkkataso on pohjoismaiseen verrattuna todella matala, ja kun hintataso on esimerkiksi elintarvikkeiden kohdalla Suomen tasoa, jollei korkeampikin, ovat monet jo joutuneet näkemään suoranaista nälkää. Uutisissa on esiintynyt tietoja nälkäisistä koululaisista, maassahan ei tunneta kouluruokailua. Suurempien kaupunkien toreilla on toriajan jälkeen vanhuksia etsimässä hedelmiä ja vihanneksia, jotka kauppiaat ovat heittäneet roskiin. Keskivertoperheen on ollut karsittava ruokapöydästään etenkin lihan, kalan ja juustojen määrää.

Monelta perheeltä on myös katkaistu sähkö, sillä esimerkiksi työttömyyden vitsaaman perheen varat eivät yksinkertaisesti riitä laskujen maksuun. Mietipä itse, millaista olisi elämä ilman sähköä, joka on koko länsimaisen elämäntavan perusta. Ei valoa, ei lämpöä, ei jääkaappia, ei telkkaa tai tietokonetta, ei hellaa tai pesukonetta… Kreikkaa on ehkä siunattu auringolla ja suhteellisen lämpimällä ilmastolla, mutta etenkään talviaikaan se on laiha lohtu niille kymmenille tuhansille, jotka tutisevat kylmissä asunnoissaan kynttilänvalossa. Ei se kynttilänvalokaan ole aina romanttista. Talven 2013 -2014 aikana on jo useita ihmisiä kuollut tai loukkaantunut yrittäessään lämmittää asuntoa mitä erilaisimmilla sähköttömillä tavoilla. Nuorin uhri oli vasta 14-vuotias tyttö, joka kuoli häkämyrkytykseen, ja nuorin loukkaantunut on toistaiseksi ollut alle 2-vuotias poika.

Työttömyydestä puheen ollen, Kreikka saa kyseenalaisen kunnian olla koko Euroopan johtaja! Tällä hetkellä virallinen työttömyysaste on jo lähellä 28 %, ja siihen ei siis lasketa osapäiväistä tekeviä. Tai niitä, jotka eivät ole paikallisessa työkkärissä kirjoilla. Kreikassa kun kukaan ei saa työttömyyskorvausta vain siksi, että on ilmoittautunut työnhakijaksi! Korvausta saavat vain aiemman palkkatyösuhteen omanneet, joilla myös oli tietty määrä työpäiviä takanaan viimeisen vuoden aikana (niiden määrä taas riippuu ammatista). Eli juuri valmistuneet, työmarkkinoille haluavat kotiäidit jne. eivät ole moiseen oikeutettuja. Ja lisäksi mahdollista korvausta oli mahdollista saada vain vuoden päivät. Edes pitkäaikaistyöttömät eivät aiemmin saaneet korvausta, tästä lähtien he tulevat saamaan 200 €/ kk, kunhan perheen yhteiset tulot eivät ylitä maagista 10 000 €:n rajaa (raja nousee 586 € jokaista alaikäistä lasta kohti).

Myös verotusta on luonnollisesti kiristetty, jostainhan ne valtion tarvitsemat rahat on kerättävä. Ennen verotus alkoi vasta 5 000 € jälkeen, nyt sen sijaan jo aivan ensimmäisestä eurosta. Alle 25 000 € tuloista on uuden verotaulukon mukaan maksettava 22 %, sen jälkeisestä osasta 42 000 € asti 32 %, ja sen jälkeen veroprosentti on 42. Ja näköjään on helpompaa ja tuskattomampaa käydä vierailemassa pienivaraisten palkka- ja eläkepusseilla kuin patistaa rikkaita maksamaan verorästejään. Uusi verotus tulee näyttämään kyntensä ja niiden jäljet pienituloisten elintasoon sekä pienyrittäjien ”yrittämiseen”.

Sitä paitsi palkkatyöläiset ja mummelit eivät voi pimittää saamiaan maksuja, toisin kuin erilaiset suurituloiset ”yrittäjät” lääkäreistä, kirjanpitäjistä, julkkiksista ja laivanvarustajista oman firman omistaviin. Monet tunnetut nimet nimittäin ilmoittavat veroilmoituksessa vain murto-osan tuloistaan, ja vaikka he elävät leveästi, ei varallisuutta virallisesti ole… rahat ovat lasten tai puolison nimissä, tai sitten ulkomailla piilossa.

Rikollisuus ja itsemurhat ovat lisääntyneet hälyttävästi talouskriisin myötä. Vaikka Kreikka ei toistaiseksi vielä hätyyttele Suomen surullista asemaa itsemurhatilastojen kärkikaartissa, perässä tullaan. Talousahdinkoon ajautuneet eivät aina kestä tilannetta vaan antavat sille itse lopun. Suhteettoman usein oman käden kautta elämänsä päättäneet ovat iäkkäitä ihmisiä. Noin vuosi sitten iäkäs mies suoritti itsemurhan keskellä Syntagman aukiota Ateenassa, aivan eduskuntatalon liepeillä. Rikollisuustilastoissa Kreikka sijoittuu edelleen Euroopan turvallisimpiin maihin, mutta aseellisten ryöstöjen ja murhien määrät ovat olleet voimakkaasti nousussa. Niistä noin puolet on maan poliisin tilastojen mukaan ulkomaalaisten suorittamia.

Talouskriisin positiiviset vaikutukset

Kuten arvata saattaa, mikään talouskriisi ei saa paljoakaan hyvää aikaan. Kreikan kohdalla mieleen tulee pikaiseltaan vain korruptioon liittyvien lieveilmiöiden saksimisen pakko. Siis todella pakko, sillä etenkin julkisella sektorilla kaikenlainen lahjusten ja rahojen väärinkäytön määrä oli vuosikymmenien saatossa paisunut niin suunnattomaksi, ettei sama enää tänään toimi. Kansalaisten päreet ovat jo palaneet, ja kun troikkakin hengittää niskaan, ministerit ovat alkaneet kukin kaivella omien ministeriöidensä alaan kuuluvia muurahaiskekoja tikulla.

Esimerkkinä mainittakoon paikallisen ”Postipankin” skandaali, eli julkisuuteen tulleet suuret lainat, joita oli jaettu rikkaille ilman sen kummempia vakuuksia tai takaisinmaksun vaatimuksia. Pankin entinen johtokunnan pää on tällä hetkellä Turkin vankilassa ja odottaa luovutusta Kreikkaan, eräs toinen asiaan sekaantunut ilmoittautui Lontoon poliisille – muttei halua luovutusta Kreikkaan – ja kolmas on vapaalla jalalla miljoonatakuiden jälkeen.

Toisena esimerkkinä mainittakoon entisen puolustusministerin Akis Hatzopouloksen kohtalo. Tänään saksalaisilta jättilahjuksia vastaanottanut mies istuu vankilassa pitkän oikeudenkäyntinsä aikana, samoin kuin hänen vaimonsa, joka laittoi lahjusrahoja palamaan salamavauhtia. Myös ministerin tytär on oikeuslaitoksen käsissä. Vielä kymmenen vuotta sitten olisi ollut lähes mahdotonta saada poliitikkoa vastuuseen moisesta ”pikkuseikasta”.

Kreikan talouskriisi on siis paljon muutakin kuin pelkkä talouden kriisi, siitä on pikkuhiljaa tullut humanitaarinen kriisi. Talous ei ole vain numeroita ja niiden pyörittelyä sarakkeesta toiseen, jotta lopputulos näyttää hyvältä. Numeroiden takana on ihan eläviä ihmisiä, joiden arki on kääntynyt päälaelleen, tulevaisuus ei tarjoa valonpilkkujakaan, nuorempi polvi lähtee työn perässä ”maanpakoon” ulkomaille, ja uusia elämää entisestään vaikeuttavia kiristyksiä tuntuu ilmaantuvan kuin sieniä sateella. Näin tavalliset ihmiset elävät demokratian ja sivistyksen kehdossa, Kreikassa, Herran vuonna 2014.

Lue lisää aiheesta: Kreikan talous

 


Kommentit

Kreikan talouskriisi — 7 kommenttia

  1. Kreikassa on siis virallisesti nyt valtiolla jo ylijäämää, joten taloudella ja ihmisillä on siis oltava paremmat olot kuin vuosi sitten, vai onko? Valitettavasti tuo Kreikan ylijäämä on pelkkä kosmeettinen temppu, joka on saatu aikaan siten, että valtio yksinkertaisesti jäättää pakollisia menojaan maksamatta, Mitä ne pakolliset menot sitten ovat? No, esimerkiksi terveydenhuoltokuluja, kuten sairaaloiden tarvitsemia tarvikkeita (monissa sairaaloissa on usein puutetta jopa sideharsoista ja lääkkeistä!) ja hoitohenkilöstön tai siivoojien palkkoja, koulukuljetuksen kuluja jne. Saahan sitä hienosti ylijäämää aikaan, kun jättää kylmästi tehdystä työstä maksamatta ja muutenkin sitten leikkaa peruspalveluita. Näin kekseliäässä Kreikassa vuonna 2014!

  2. Kreikan kriisin myötä sanakirjaan on tullut taas uusia ilmauksia, kuten Grexit ja Graccident. On myös aivan uskomatonta ajatella, että maailmankartalla ja sen taloudessa noin pikkuruisen maan vaikeudet keinuttaa koko Euroopan laivaa. Mitäs jos jätettäisiin Kreikka hoitamaan velkansa omin nokkineen, eikä anneta lisää rahaa, onko se tosiaan euroalueen loppu?

  3. Aika masentavaa luettavaa, vaikka samalla varsin opettavaista. Meillä Suomessa(kin) kun vaan luullaan, että kreikkalaiset elää leveästi ja kuluttaa vaan muiden eurooppalaisten niille antamia rahoja… Turistialueiden kauppiaat, tavernoiden omistajat ja hotellinpitäjät vamaan pärjääkin loistavasti, mutta suurin osa kreikkalaisistahan asuu ihan muualla kuin lomasaarilla! Eipä me Suomessakaan varmaan suostuttaisi helpolla lisäkiristyksiin, jos asiat olisi jo tuossa jamassa, ja kansalaiset kärsisi noin paljon! Kumpihan siinä menettää enemmän, jos Kreikka lähette eurosta, Saksa vai Kreikka?

  4. Joo, eipä täällä kotimaassa paljon tavallisten kreikkalaisten elämästä kerrota. Mutta mitäs jos nyt lopulta Kreikka kuitenkin päättää erota koko eurosta? Kuulema pankit menisi aluksi kiinni ja sitten rahaa saisi nostettua vaan määrällisiä summia kerrallaan. Mitenkäs sellainen voisi vaikuttaa turistin lomaan? Pitääkö Kreikkaan matkaavien tästä lähtien ottaa varmuuden vuoksi kasa käteistä mukaan vai pärjääkö luottokortilla kaikkialla?

  5. No, nyt on sitten Kreikan talouskriisin kanssa painittu kesä ohitse, ja kaikenlaista jännää tulikin koettua. Itse olin heinäkuun alussa Rodoksella ja siellä joutui katselemaan pitkiä jonoja pankkiautomaateilla. Onneksi meille turisteille eivät ne paikallisille asetetut 60 euron nostorajat olleet voimassa, muuten olisi tulut äitiä ikävä. Loma sujui mallikkaasti, en tosin ymmärrä kreikkaa sanaakaan, joten en paikallisten tunnelmista osaa kertoa sen enempää. Keikka ei siis näytä olevan lähtemässä eurosta minnekään, vaan on samassa jamassa Suomen kanssa, eli talous ei helpolla lähde nousuun.

  6. Kauhistuneena luin, kuinka Kreikkaa vaaditaan majoittamaan tänä vuonna vähintään 50 000 pakolaista. Maassahan on jo nyt arvioiden mukaan yli 250 000, jotka eivät ole vielä kyenneet jatkamaan matkaansa muualle Eurooppaan. Voiko talouskriisin syövereihin hukkuvaa maata vaatia järjestämään elinolot tuollaiselle pakolaismäärälle, kun maa ei kykene huolehtimaan edes omistaan ja maassa jo olleista ulkomaalaisista?EU:ssa vaan tapellaan siitä, kuinka monta kukin suostuu ottamaan vastaan. Eikös tuossa pitäisi jo alkaa kiristää Turkkiakin pidättämään niitä salakuljettajia, joiden kyydissä tänne Euroopan puolelle tuodaan?

  7. Kreikan taloutta koskien luin juuri artikkelia siitä, kuinka työllisyystilanne on ”parantunut” viime aikoina ja työttömyysprosentti tippunut. Sitten kuitenkin samassa jutussa kerrottiin, että kokopäivätyön sijaan ovat lisääntyneet osa-aikatyö ja kausiluontoinen. Sen seurauksena siis työttömiä on virallisesti vähemmän, koska osa-aikaisesti työskenteleviä ei lukuun lasketa. Tulos: Kreikassa on enemmän ”töitä tekeviä”, jotka tienaavat vähemmän kuin millä tulisivat toimeen tai mitä saisivat työttömyyskorvauksena, jos sellaiseen olisivat oikeutettuja. Kreikassahan ei edes kyseistä korvausta saa, jollei ole ollut vakkarissa työsuhteessa välittömästi ennen työttömäksi jäämistään. Ja siinäkin tapauksessa korvausta saa vain vuoden päivät, sitten ei mitään. Hurraa, luvut paranivat… mutta ihmisten tilanne huononi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

HTML tags allowed in your comment: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>